Monissa medioissa kuulemme yhä useammin autoimmuunisairauksista eli autoimmuniteetista. Kuulemme, miten vaarallisia ne ovat potilaalle ja miten usein niitä esiintyy väestössämme. Onko olemassa keinoja suojautua näiltä sairauksilta? Ja mitä itse immunologinen prosessi on?

Mitä autoimmuniteetti on?

Autoimmuniteetti ilmenee siten, että B-lymfosyyttien ja T-lymfosyyttien tuottamat vasta-aineet suuntautuvat autoantigeeneja vastaan – eli elimistön omia rakenteita muodostavia yhdisteitä vastaan. Tulehdusta edistävien yhdisteiden avulla syntyy immuunireaktioita, jotka hyökkäävät elimistön terveitä soluja ja kudoksia vastaan. Tällä hetkellä autoimmuunihäiriöiden tarkkaa syytä ei tunneta, mutta uusia teorioita ilmiön synnystä esitetään jatkuvasti. Yhden teorian mukaan tietyt mikro-organismit tai lääkkeet voivat käynnistää muutoksia, jotka sekoittavat immuunijärjestelmän toimintaa. Erityisen alttiita ovat ihmiset, joilla on geeniperimä, joka lisää taipumusta autoimmuunisairauksiin.

Mitä autoimmuunisairauksia on olemassa?

Autoimmuuniprosessi voi elimistölle aiheuttamiensa vaurioiden lisäksi johtaa moniin sairauksiin. Tunnetuimpia ovat:

• Tyypin 1 diabetes

• Keliakia

• Hashimoton tauti

• Addisonin tauti

• Nivelreuma

• Systeeminen lupus erythematosus (SLE)

• Graves–Basedow’n tauti

• Multippeliskleroosi

• Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

• Selkärankareuma (ankyloiva spondyliitti)

Autoimmuunisairauden puhkeamisen oireet

• Heikkous

• Kuume

• Nivelkipu

• Ihottuma

Mitä testejä voidaan käyttää autoimmuunimuutosten toteamiseen?

• ANA (antinukleaariset vasta-aineet) -testi

• Auto-vasta-ainetesti

• Täydellinen verenkuva ja valkosolujen erittely

• Laaja aineenvaihduntapaneeli

• C-reaktiivinen proteiini (CRP) -testi

• Lasko (punasolujen sedimentaatio)

• Virtsanäyte (virtsa-analyysi)

Autoimmuunisairauksien hoito

Autoimmuunisairauksien hoito on melko monimutkaista. Tärkeimmät tavoitteet ovat autoimmuuniprosessin hallinta, elimistön toimintakyvyn ja voimien säilyttäminen, jotta se pystyy taistelemaan sairautta vastaan, sekä oireiden lievittäminen.

Yksi hoitomuoto on korvaushoito, jossa korvataan elimistöstä puuttuvia yhdisteitä, kuten esimerkiksi insuliinia, B12-vitamiinia tai kilpirauhashormoneja. Toinen hoitomuoto on verensiirto silloin, kun autoimmuniteetti vaikuttaa verenkiertoelimistöön. Hoidon aikana myös fysioterapia on hyödyllistä, sillä se helpottaa arkea potilailla, joiden autoimmuunisairaus liittyy lihas- ja tuki- ja liikuntaelimistöön.

Monet potilaat aloittavat myös lääkityksen, joka vähentää elimistön haitallista immuunivastetta – näitä lääkkeitä kutsutaan immunosuppressanteiksi. Joissakin sairauksissa käytetään myös kohdennettuja syöpälääkkeitä.

Lähteet:

1. https://www.duodecimlehti.fi/duo18600
2. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00010
3. https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/autoimmune-disease-types-symptoms-causes-and-treatment
4. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/autoimmuunisairaus-mita-se-tarkoittaa/
5. https://kilpirauhasliitto.fi/autoimmuunisairaudet/