Luontaistuotekaupoissa ja monilla verkkosivustoilla voi törmätä kapseleihin, jotka sisältävät salaperäiseltä kuulostavaa ainetta nimeltä pepsiini. Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin erittäin tärkeä elimistömme osa, joka auttaa meitä päivittäin ruoan sulattamisessa. Mitä tämä yhdiste tarkalleen ottaen on, pitäisikö sitä todella käyttää ravintolisänä ja miten sen aktiivisuutta voidaan mitata?
Mitä pepsiini on?
Pepsiini on endopeptidaasien ryhmään kuuluva entsyymi, joka hajottaa mahalaukkuun saapuvat ravinnon proteiinit aminohapoiksi. Se toimii pilkkomalla peptidisidoksia, jotka ovat proteiinien keskeisiä kemiallisia sidoksia.
Erilaisten ärsykkeiden vaikutuksesta mahalaukun limakalvon pääsolut tuottavat pepsinogeenia. Näitä ärsykkeitä voivat olla esimerkiksi asetyylikysteiini, gastriini tai matala pH.
Mahamehussa oleva suolahappo aikaansaa matalan pH:n, joka muuttaa pepsinogeenin sen aktiiviseen muotoon – pepsiiniksi.
Pepsiini vai pepsinogeeni?
Yllä olevassa kuvauksessa esiintyy entsyymin nimen lisäksi myös termi pepsinogeeni. Pepsinogeeni on pepsiinin inaktiivinen muoto. Pepsiini on epävakaa emäksisessä ympäristössä, minkä vuoksi mahalaukun solut eivät voi erittää sitä suoraan mahalaukkuun.
Tässä kohtaa pepsinogeeni tulee kuvaan, sillä se on vakaa tällaisissa olosuhteissa. Vasta kun pepsinogeeni sekoittuu mahamehun sisältämään suolahappoon, pH laskee ja pepsiini aktivoituu.
Lähde: Engelking, L. R. (2015). Protein Digestion. Elsevier EBooks, 39–44. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-391909-0.50007-4
Tarvitsemmeko lisäravinteita?
Ruoansulatusentsyymit voivat laimentua tai niiden määrä voi vähentyä. Tämä ongelma esiintyy erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä. Jos suoliston pH nousee, mahalaukku ei välttämättä pysty vapauttamaan riittävää määrää pepsiiniä. Ilman riittävää tämän entsyymin pitoisuutta elimistö ei pysty sulattamaan proteiineja asianmukaisesti. Tällaisissa tapauksissa pepsiinilisästä voi olla hyötyä.
On kuitenkin tärkeää hankkia lääkkeet tai ravintolisät luotettavista lähteistä, kuten apteekeista. Ennen minkään lisäravinteen käytön aloittamista on aina suositeltavaa keskustella lääkärin tai farmaseutin kanssa. Oman terveydentilan kuvaaminen asiantuntijalle auttaa sulkemaan pois vakavammat sairaudet.
Pepsiinin aktiivisuuden mittaaminen
Pepsiinin aktiivisuuden seuranta auttaa arvioimaan ruoansulatusjärjestelmän toimintaa, diagnosoimaan ruoansulatuskanavan sairauksia ja analysoimaan hoidon vaikutuksia. Alla on esitetty useita menetelmiä, joita käytetään tämän entsyymin aktiivisuuden mittaamiseen:
Entsymaattiset määritykset – Näissä mitataan aktiivisuutta havaitsemalla proteiinisubstraattien, kuten hemoglobiinin tai kaseiinin, hydrolyysi pepsiinin vaikutuksesta. Peptidien tai aminohappojen vapautuminen kvantifioidaan kolorimetrisillä tai fluorometrisillä menetelmillä, joissa absorbanssin tai fluoresenssin muutokset ovat verrannollisia pepsiinin aktiivisuuteen.
Immunologiset määritykset – Näissä mitataan entsyymin aktiivisuutta epäsuorasti havaitsemalla pepsiinille spesifisiä vasta-aineita tai antigeeni–vasta-aine-reaktioita biologisissa näytteissä. Yleisimmin käytetään ELISA-testejä ja immunoturbidimetrisiä menetelmiä.
pH-seuranta – pH:n seuranta yhdistettynä entsymaattisiin määrityksiin mahdollistaa pepsiinin aktiivisuuden arvioinnin fysiologisissa olosuhteissa. pH-herkkiä antureita tai elektrodeja voidaan käyttää reaaliaikaisten pH-muutosten seuraamiseen pepsiiniaktiivisuustestien aikana.
Lähteet
- https://www.hyvinvoinnin.fi/blogs/ravitsemus/helpota-ruoansulatusta-ja-ehkaise-vatsakipua-ruoansulatusentsyymeilla
- https://www.duodecimlehti.fi/duo80253
- https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/e2e66a5c-9fec-4db4-bf7f-0f3625a5c7ad/content
- https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/901041/Aalto_Milja.pdf;jsessionid=424C7D715B36E9A1B9EC321C0F21D21F?sequence=2
