Tällä hetkellä reumatoidartriitti koskettaa noin 0,5–1 %:a kehittyneiden maiden väestöstä. Sairaus vaikuttaa useimmiten 30–50-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, erityisesti naisiin. Epämiellyttävien oireidensa vuoksi tauti vaikeuttaa arkea.
Mutta mitä reumatoidartriitti tarkalleen ottaen on? Ketkä meistä ovat riskiryhmässä? Ja miten se diagnosoidaan? Lue lisää seuraavasta artikkelista.
Mikä on reumatoidartriitti?
Reumatoidartriitti eli lyhyesti RA on krooninen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa pääasiassa niveliin. Sairaus syntyy, kun potilaan immuunijärjestelmä alkaa toimia virheellisesti ja hyökkää omia kudoksia vastaan.
Tauti vaikuttaa useimmiten käsien, ranteiden ja polvien niveliin. Kun nivel sairastuu RA:han, sen nivelkalvo tulehtuu ja aiheuttaa vaurioita itse nivelkudokseen. Tämän seurauksena kudosvauriot voivat aiheuttaa pitkäaikaista tai kroonista kipua, virheasentoja ja epämuodostumia.
RA:n aiheuttama tulehdus voi vahingoittaa myös muita kehon osia ja elimiä, kuten keuhkoja, sydäntä ja silmiä.
Kuvassa näkyvät nivelreuman aiheuttamat tulehdusmuutokset nivelissä.[/caption]Mitkä ovat RA:n oireet?
Taudin alkuvaiheessa kaikkia oireita ei välttämättä esiinny, mutta sairastunut voi jo kokea nivelkipua.
Yleisiä oireita ovat:
-
Nivelkipu, arkuus, turvotus ja jäykkyys, joka kestää vähintään 6 viikkoa
-
Aamujäykkyys nivelissä, joka kestää vähintään 30 minuuttia
-
Kipu useammassa kuin yhdessä nivelessä
-
Taudin alkuvaiheessa oireet ilmenevät yleensä pienemmissä nivelissä, kuten ranteissa, jalkaterissä tai käsissä
-
Samat nivelet kehon molemmilla puolilla ovat affected
Kuvassa näkyvät nivelreumasta kärsivän henkilön kädet.[/caption]Mitkä ovat RA:n riskitekijät?
-
Ikä – tauti voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta riski kasvaa iän myötä
-
Sukupuoli – naiset sairastuvat RA:han todennäköisemmin kuin miehet
-
Sukuhistoria ja perintötekijät – jos perheenjäsenellä on ollut RA, riski sairastua kasvaa. Lisäksi useat geneettiset tekijät lisäävät riskiä
-
Tupakointi
-
Ylipaino
-
Parodontiitti
-
Keuhkosairaudet
Reumatoidartriitin diagnosointi
Anamneesi (potilashistoria) – diagnoosiprosessin alussa lääkäri kysyy potilaalta tämän oireista, erityisesti niveliin liittyvistä oireista. Lääkäri tiedustelee myös, missä oireet ilmenevät, ovatko ne ohimeneviä ja pahenevatko ne tiettyjen liikkeiden seurauksena.
Lääkärintutkimus – tutkimuksen aikana lääkäri tarkkailee nivelten arkuutta, turvotusta ja liikkeitä, jotka aiheuttavat kipua.
Verikokeet – nivelten tulehdukseen liittyvien vasta-aineiden havaitsemiseksi. Lasko (erytrosyyttien sedimentaationopeus) ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) tasot viittaavat myös tulehdukseen. Näiden arvojen kohoaminen yhdessä muiden RA:han liittyvien oireiden kanssa auttaa oikean diagnoosin tekemisessä. Lisäksi tutkitaan reumatekijä, joka esiintyy noin 80 %:lla RA-potilaista.
Kuvantamistutkimukset – RA:n aiheuttamat muutokset voidaan havaita röntgen- tai magneettikuvauksella.
[caption id="attachment_292" align="alignnone" width="260"]
Kuvassa näkyy röntgentutkimuksen tulos. Nuolet osoittavat nivelreuman aiheuttamia näkyviä nivelmuutoksia.[/caption]
Lähteet
